MÖKKEILYÄ + KAUNIS FISKARS & MUSTION LINNA

Anoppi miehensä kanssa oli vuokrannut viime viikolla mökin Raaseporista ja saimme kutsun tulla viikonloppuna kyläilemään. Viikonloppu mökillä tuli niin tarpeeseen! Saimme juhlistettua aikaisemmin viikolla ollutta hääpäivää pähkinäpuiden alla kuumassa pihapaljussa lilluen ja virvokkeita juoden. Just sellaista romanttista kahdenkeskistä aikaa oltiinkin vailla ja poistuttiin paljusta kaksi tuntia myöhemmin ihan rusinoina.

psst! Mulla on Nurresta kunnon paljumonsteri kuva! :D Saa nähdä antaako hän mun lisätä sen tähän poistaukseen, haha :P

Koirat oli ihan pähkinöinä uudesta ympäristöstä ja näyttivät siltä, kuin koittaisivat haistaa viittäkymmentä eri hajua ja tuoksua samaan aikaan. Roxiella koitti myös onnen päivät kun se sai olla melkein koko ajan vapaana ja se kirmailikin kuin pikkuinen aropupu. Chika katseli Roxien menoa vähän nyrpeänä vierestä, mutta me ei uskallettu laittaa koetukselle sen tottelevaisuutta (sillä on harvinaisen valikoiva kuulo). Chika ei kuitenkaan kauaa jaksanut nyrpistellä kun se tajusi, että se saa sutia maata takatassuillaan sydämensä kyllyydestä. Normaalisti ei esim. lenkillä anneta Chikan sutia, kun se on pari kertaa meinannut myllätä kaupungin kukkapenkit uuteen uskoon. Chikalle enemmän hihnaa annettaessa se katosi välillä näkyvistä, mutta ei ollut silti epäilystäkään missä kohtaa pikkuinen meni - neiti oli siellä missä ruoho ja kivet pöllysi :D

Anopin kaksi seniori ikäistä tyttökissaa olivat myös mökillä mukana ja oleilivat meidän valvonnassa samassa tilassa koirien kanssa. Toinen kissoista meni verannalle meille laitetulle patjalle makoilemaan ja olin ihan ihmeissäni, kun meidän koiruudet menivät kissan kaveriksi samalle patjalle. Olin myös positiivisesti yllättynyt, ettei kissat kokeneet meidän koiria uhaksi - paremminkin mielsivät Chikan ja Roxien pennuiksi - minkä lajin niin sitä en tiedä :D Chika ei ollut kissoista moksiskaan, keittiön tuolitkin kiinnostivat sitä enemmän. Roxie sen sijaan koitti vähän murista ja komentaa itseään suurempia kissaneitosia. Olin ihan varma, että tilanne olisi juuri toisinpäin, kun Chika ei ole kissojen kanssa ollut pahemmin tekemisissä ja Roxiella taas on kisukaveri. En tiedä voisiko värillä olla osuutta asiaan, koska Roxien kisukaveri on valkoinen ja anopin kissat ovat tosiaan mustia.

Kotimatka päätettiin taittaa Fiskarsin kautta, jossa koiratkin pääsivät vähän jaloittelemaan. Käveltiin hetki kauniissa maisemissa ja syötiin muutamat jäätelöt. Koirilla oli kivaa, sillä ainakin kaikesta nuuhkutuksesta päätellen uusia hajuja olisi voitu jäädä haistelemaan pidemmäksikin aikaa. Sorsat oli kuitenkin Roxiesta melko pelottavia ja häntä matalana hurjana sorsia lähestyen siltä pääsi pieni vuf - ehkä noin yhtä pelottava äännähdys kuin vastasyntyneen vauvan haukoitus - ja kun rohkeana oli ensin käyty uhoamassa juostiin siitä äkkiä mamin jalkojen väliin turvaan :P

Fiskarsilta piti mennä suoraan kotiin, mutta sitten näin kyltin Mustion Linnalle. Tuijotin kylttiä merkitsevästi ja huokailin kuinka olen aina halunnut käydä kurkkaamassa Mustion Linnan puiston (aina= neljä vuotta sitten nähdessäni häälehdessä kuvia linnan puistosta). Kummasti Nurre sitten ajeli Helsinkiin menevän liittymän ohi ja pääsin vihdoin näkemään Mustion Linnan ;D

Voiko enää romanttisempaa paikkaa olla? Vastaus on EI! :D Olimme ainoat ihmiset koko puistossa ja aurinko oli pikkuhiljaa jo laskemassa ^_^ Linnan puisto oli täynnä kivoja pikku yksityiskohtia mm. upeita patsaita ja kauniita istutuksia.

Ei tähän voi loppuun muuta todeta, kuin Suomen kesä ♥ !