COSTA DEL SOL DAY 5: MATKAMUISTOJA IHOLLA

Matkan toisiksi viimeistä päivää olin odottanut kuin kuuta nousevaa yhdessä Nurren kanssa - eikä ihme! Tämä vaatii kuitenkin ehkä vähän pohjustusta :P

Vielä ollessani Suomessa Nurre soitti Espanjasta ja kertoi aikovansa ottaa käsivarteensa karppi -tatuoinnin. Päätin auttaa miestäni etsimään sopivaa kuvaa täältä pohjolasta käsin sateen ja tuulen tyyliin piiskatessa ikkunaa, kun toinen siemaili punaviiniä ja katseli tablettinsa takaa välillä merten kuohuja. Voitte kuvitella kuinka todella syvästi osaa ottava olin, kun herra alkoi valittaa kuumasta säästä :P

Noin sata karppia myöhemmin iskin silmäni kuvaan höyhenestä josta lensi lintuja. Kuva iski jotenkin niin lujaa, että mulla tuli saman tien tarve saada se iholleni ja jostain syystä paikkakin oli itsestään selvä kyseiselle kuvalle. Mutta eihän mun mitään tatuointia pitänyt ottaa! Yllätyin itsekin tästä tarpeesta saada kyseinen kuva tatuoituna ihooni, kun näiden mun kahden pienen tatuoinnin jälkeen en ole jäänyt tatuointeihin millään lailla koukkuun tai kokenut erityistä tarvetta saada uutta tatskaa. Mutta tämä mun oli saatava! :D


Nurre oli päätöksestäni ehkä vielä enemmän innoissaan, sillä matkan ensimmäisenä päivänä (oltuani ehkä noin tunnin Espanjan kamaralla) Nurre kiikutti mut käytännössä suoraan Fuengirolan juna-asemalta Mad Eye Tattoo studiolle :D  Tatskaajina liikkeessä toimi suomalainen omistaja Luca ja walesilainen Emma, joiden töistä olin melko pian vakuuttunut. Ei siinä sitten muuta kun ajat varauskirjaan ja viidettä päivää eli perjantaita odottelemaan!

The päivä siis koitti ja saavuttiin intopinkeinä liikkeeseen. Mua ei aikaisemmat tatuoinnit ole kovinkaan sattuneet ja vähän jännitti, kun ne on kuitenkin olleet kooltaan ja vaativuudeltaan melko paljon vähäisempiä, että jos nyt sitten taju lähtee tai jotain :P Luca vielä pelotteli jo valmiiksi, että alavatsa/kylki on yksi kivuliaimmista paikoista tehdä ja moni haluaakin siihen puudutuksen eikä ilman puudutusta ainakaan yleensä kitinältä vältytä. Sovittiin, että tehdään ensin mulle äärirajat ja katsotaan sitten puudutuksen tarvetta. Koska ei oltu Suomessa niin mulle tehtiin pari pirtsakkaa drinkkiä ja se rentoutti just sen verran, että pahin jännitys lähti pois eikä puudutustakaan tarvittu, haha. No oikeasti mun kipukynnyksellä se puudus nyt olisi vaan ollut ihan turha :P


Sain maata selälläni enkä edes nähnyt tatskan tekovaiheita ilman kurottautumista laiskanlinnastani. Tatuoiminen vei vajaa parisen tuntia eikä mulle tullut yhtään sellainen fiilis, että olisi pitänyt pitää taukoa. Ei se nyt mukavaltakaan tuntunut, mutta meinasin yhdessä vaiheessa nukahtaa, kun oli niin huonosti nukuttu yö takana ja edellisen päivän ratsastuskin vielä alla. Nukkumatti sai kyllä äkkilähdön Emman tokaistessa jossakin tatuoinnin puolivälissä vapaasti käännettynä (walesilainen aksentti oli aika vahvasti läsnä :P) "Mitäs me tän delfiinin alapuolelle laitettais?". Sekunnin sadasosan säikähdyksestä selvittyäni ja pari sekuntia vain kattoa jumitettuani tajusin ja tokaisin "Söpö kilpikonna?" x)


Kuinka korkea kipukynnys teillä on tatskojen suhteen?
Oletteko uskaltautuneet ottamaan tatskoja ulkomailla?

<<< Costa del Sol DAY 4: Ratsastusta Etelä-Espanjan maaseudulla

Costa del Sol DAY 6: Passi hukassa kotia kohti >>>

 

17 kommenttia :

  1. Laitatko blogiin jossain vaiheessa kuvaa tatskasta? :) Nyt mulla tuli taas kauhea tatuointikuume - ei pitäisi ikinä lueskella tämmöisiä postauksia :D

    Mulla on kyllä aika korkea kipukynnys tatskojen suhteen. Esimerkiksi otin kyynärvarteen tatuoinnin ja meinasin koko ajan nukahtaa, koska tatuoiminen ei sattunut ja tatuoija ei puhunut yhtään mitään. Mieheni otti myös tatuoinnin kyynärvarteen ja hän taas kirosi koko ajan, kuinka paljon se sattuu. Pahin paikka mulla on ollut jalkapöydän ulkosivu - tatuoiminen kesti puoli tuntia ja mä en muuta tehnyt kuin luettelin kirosanoja ja toivoin, että piina olisi ohi. Hyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivitin nyt postaukseen yhden kuvan tatskasta ja vaikka kuva on vähän suttuinen niin kyllä siitä ainakin selvän saa :)

      Hmmm... voisko tää kipukynnys asia olla sitten niin, että tosiaan naiset sietää tatuoinnista aiheutuvaa kipua paljon paremmin kuin miehet? Naisillahan noin yleisesti ottaen tuntuu olevan aika korkea kipukynnys jo luonnostaan :) Tuleekin nyt itseasiassa mieleen aika monta tapausta joissa esim. kaulaan tatuoinnin ottanut mies on kärvistellyt huomattavasti enemmän kuin samaan paikkaan tatuoinnin ottanut nainen.

      Poista
    2. Toi tatska on kyllä upea! :) Tosi hienoa jälkeä - onko parantunut hyvin? Mä olen miettinyt uskaltaisiko ulkomaanmatkoilla ottaa tatuointia, aina mietityttää hygieniataso ulkomailla. Mutta onhan se niin paikasta kiinni ja varmasti kaikissa kunnon tatuointiliikkeissä pidetään hygieniasta huolta :)

      Poista
    3. Kiitos, tykkään kyllä itsekin kovasti! ^_^ Susannalle jo tuolla alempana kerroinkin, että Emma on kyllä niin haka noiden yksityiskohtien kanssa! Sen tekemät tatuoinnit mitä sen portfoliosta näin niin oli ihan käsittämättömän hienoja ja tarkkaan tehtyjä! Toinen missä Emma näytti olleen elementissään oli vanhojen tatskojen muokkaukset ja cover-up tatskat. Se oli tyyliin loihtinyt jostain harakalta näyttävästä lohikäärmeestä oikeasti kunnon lohikäärmeen eikä vanhaa edes erottanut enää :D

      Ranteeseen otin tatuoinnin Lissabonissa liikkeestä, joka näytti hyvin hyvin persoonalliselta keltaisine seinineen ja pinkkeine divaaneineen. Vaikka paikka oli kaikkea muuta mihin Suomessa on totuttu niin kyllä huomasi, että ammattitaitoista porukkaa oli ja neulatkin otettiin steriileistä pakkauksistaan siinä asiakkaan edessä. Samoin tuolla Espanjassa kaikki oli myös kuten pitää, tosin omistajan olikin suomalainen ;D Tatuointien hinnat ainakin Etelä-Euroopassa on alhaisemmat ja melkein jokaisella kunnon paikalla on jonkinlaiset Facebook- sivut joista tsekata etukäteen töitä ja asiakkaiden kommentteja :) Suosittelen ^__^

      Poista
    4. Niin ja on parantunut tosi hyvin ja nopesti! :)

      Poista
  2. Näyttää ihanalta!

    Mä voisin lähteä ulkomaille ottaa tatuointia, jos mun tatskaaja sinne lähtis. Mutta kukaan muu ei enää ikinä tatuoi mitään mun ihoon, paisti Kajaste, se on ihan varma :D

    Mä en oikein osaa sanoa kipukynnyksestä. Muistan että ensimmäisten tauointien otto ei oikein tuntunut. Ne oli sellaisia 10minuutin -3 tunnin projekteja, paikkoina niska, jalkapöytä, etuolka, ranne, alaselän sivu ja reisi. Niistä ehkä ikävin oli toi alaselkä, koska siinä mentiin paikoitellen kylkeen ja selkärangan päälle, mutta en sanoisi että se oli mitenkään erityisen paha. Muistan että ärsyttävintä oli se, että jouduin olemaan koko ajan ihan paskassa asennossa, ja että se tuntui enemmän. Samoin etuolkapäätä tehdessä, niin pahempi oli huono asento. Nää viimeaikaiset tatuointisessiot taas on kestänyt 6-8 tuntia, ja aina alkanut hyvin. Loppua kohti kipu on kyllä aina käynyt sietämättömäksi. Etenkin viimeksi, kun tatuoitiin solisluun päälle plumerioita, hyvin pieniä vielä. Meinasin koko ajan oksentaa, mutta purin hammasta, koska tiesin että tää on ihan just ohi. Se miltä solisluun päällä tatuoiminen tuntu, en halua koskaan enää kokea uudestaan. Nää pitkät sessiot on liittynyt takaolkapäähän ja olkavarteen, ja kun tatskatessa on käytetty vain leveätä väritysneulaa, niin voin sanoa että tuntu ikävältä ensimmäisten tuntien jälkeen. En tiedä monta niitä neuloja siinä samassa oli, mutta ainakin se koko neula oli 1cm levyinen. Ääriviivat ei muutenkaan mulla oikein tunnu, eikä perusvarjostaminen, mutta värittäminen on hyiiiii. Miksi tykkään värikkäistä tatuoinneista :D Joku aina sanoo, että mitä pidempään tatskaaminen kestää, iho turtuu ja kipu häviää, mutta mulla on kyllä toisin päin. Mitä pidemmälle mennään ja mitä herkempi mun iho on, sen enemmän se tuntuu. Lopussa oli viimeksi tosiaan koko kroppa kipeä, krampeissa ja olin ihan horkassa. PItää taas miettiä koska sitä seuraavaa.... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, no mutta mikäs siinä, että on löytänyt sen oikean tatskaajan! :D Mun tatuoinneilla on kaikilla eri tekijä, vaikka tiedän kyllä monta todella hyvää niin siitä huolimatta päädyn aina eri tekijälle ;)

      Kiva kuulla miltä "konkarista" tatuointien teko tuntuu :D Ai kauhee oikei tuo 6-8 tuntia kuulostaa hurjalle ja tuo solisluu! En ehkä luottaisi näissä sun esimerkeissä myöskään omaan kipukynnykseen, siis joku solisluukin niin senhän on ihan pakko sattua, kun se kuulostaakin jo niin kivuliaalta! :D Pidittekö montaa taukoa tuon 8 tunnin session aikana? Oot kyllä tosi sissi jos ootte menneet jollain yhdellä tai kahdella tauolla enkä ihmettele yhtään jos on silloin meinannut ykä tulla :P

      Voi harmi, että sulla on toi turtuminen just tolleen toisinpäin kun sun tatskat on vielä vaatineet noinkin pitkiä aikoja :D Mä voisin kuvitella kuuluvani just tuohon loppua kohti turtuvien joukkoon.Nurrelle muuten tehtiin nyt eka värillinen tatska ja sen ilmeet oli välillä aika totiset ;D

      Poista
    2. Kyllähän niitä taukoja pidettiin. Mutta lähinnä Jari piti röökitaukoja, ja mä nautin niistä hetken hengähdyksistä. Onneksi tossa solisluunsa kohdilla ei oltu ku joku tunti, en ois varmaan pystynyt pidempään :D

      Poista
    3. No onneksi sentään edes pikku huileja ja toi tunti solisluulla...kääk... :D

      Poista
  3. joo komppaan edellisii,et ne lopulliset tatskakuvat puuttuu?! anna anna anna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, okei okei okei ---> kuva lisätty postaukseen ;D

      Poista
  4. Ihanaa, uus tatska! ^^
    Taidanpa tietää just mistä kuvasta on kyse, törmäsin siihen kesällä kun itse etsin tatskainspiraatiota. Ihana!
    Mä otin ekan, isomman kuvan nilkkaan ja kyllähän se sattu aika kovasti. Just nimenomaan ne ääriviivat sekä lopuksi laitettiin korostukseksi valkoista väriä, vielä syvemmälle ihoon, ja se sattui ihan hemmetisti. Tatuoija laittoi leffan pyörimään aloittaessaan ja tuumasin että taitaa kyllä mennä vähän ohi jos oon koko aika silmät kiinni. No alku ja loppu menikin, mutta kyllä mä suurimman osan leffasta sain katottua! :)
    Tuo pikkuinen rannetatska sattui myös yllättävän paljon, koska olin varautunut siihen että se ei sattuisi, kun kaikki sanoivat että ranne ei ole kovin kivulias paikka. Onneksi siinä ei kauaa mennyt :) Vielä haaveilen että joskus ottaisin ison kissatatuoinnin, mutta en oikein tiedä mihin haluaisin niin ison kuvan laittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin kuvan valmiista tatskasta, näyttääkö tutulle? ;D Muutettiin sitä vähän ja tehtiin siitä vähän realistisemman näköinen + lintuihin tehtiin myös pieni fiksaus eli se joka ensimmäisenä lentää sulasta on vasta poikanen, laitimmainen on aikuinen ja keskimmäinen siitä välistä eli periaatteessa tällainen omaan kasvuun viittaava symboliikka siinä ;)

      Haha, voi toista ei sais nauraa mut jotenki tosi suloselle kuulosti tuo sun "Tatuoija laittoi leffan pyörimään aloittaessaan ja tuumasin että taitaa kyllä mennä vähän ohi jos oon koko aika silmät kiinni." :D Ehkä sulla sitten on vaan matalampi kipukynnys mikä tosiaan kannattaa kertoa tulevien tatskojen tekijöillekin, tietävät kysellä paremmin breikin tarvetta ja muuta. Onhan nuo paikatkin aika yksilöllisiä, että mikä on kellekin se kivuliain ja toivotaan, että nuo nyt olin ne sun kivuliaimmat paikat ja seuraavat ois sitten jo helpommin kestettävissä ^_^ Nyt kun muistelen niin itseasiassa ranne oli mullakin kivuliain vaikka siis se ei sinänsä paljoa sattunut, mutta siinä muistan hiukan kuitenkin irvistelleeni noin 20min kohdalla :)

      Kisutatska sopis sulle niin hyvin ja kyllä se oikea paikkakin varmasti löytyy, kun tatuoinnit on siitä kivoja, ettei niiden tekemisellä varsinaisesti ole mikään kiire ja voi rauhassa pohtia ja hautoa jotakin ideaa ^-^ Tietysti isoimmissa tatuoinneissa paikat on pikkusen rajallisemmat ja sitten se ainainen kysymys, että kuinka näkyviin sen haluaa :)

      Poista
    2. Ai että näyttää hyvältä, jotain tuollasta osasin odottaakin ;) Ihanan yksityiskohtaiseksi saatu nuo linnut, vaikka ne on noin pieniä! Hahah, no se mies kyllä varotti että nilkka on tosi kipeä paikka! Siihen tekemiseen turtui kyllä ja lähtiessä oli jalka ihan tunnoton,mutta kun kotiin oli ajomatkaa tunnin verran ja käytiin vielä syömässä välillä, niin kotona autossa noustessa alkoi kipu yhtäkkiä ihan tosissaan ja tuntui kuin olisi puukolla viilletty jalkaa. Se varmaan korostuu tuollasessa paikassa jota täytyy oikeesti käyttää, niinku jalkaa :D

      Mä luulen et se kisu jää hautumaan vielä, mutta voi olla että joku kaunis päivä.... Näihin jää kyllä vähän koukkuun, ja uuden ottamiseen tuntuu olevan koko ajan pienempi kynnys :) Oliko Nurre tyytyväinen karppeihin?

      Poista
    3. Emma on tosi haka pienen piiperryksen kanssa - sen tatuoinnit on kuin pitsiä! Tuntuu, että sillä olis kädessä kynä eikä tatskalaite! Jos jatkossa haluan jotain yhtä yksityiskohtaista niin taidan etsiä sen naisen käsiini vaikka maailman ääristä :D

      Joo ei olis tehnyt mieli kyllä vetää mitään vatsatanssia tuonkaan kanssa, joten voin kuvitella kun jalkaa kuitenkin tosiaan on pakko käyttää koko ajan, että jälkikipu on varmasti ollut paljon pahempi - puukolla viiltely ei kuulosta herkulta :D

      Nurre oli tosi tyytyyväinen karppiinsa, se kattaa nyt kokonaan vasemman käsivarren sisäpuolen ranteesta kyynärtaipeeseen. Karppi tehtiin Nurren vanhojen japanilaisten kanji- merkkien ympärille eli merkit jäivät kivasti näkyviin karpin selkään :)

      Poista
  5. Vau! Hieno todellakin! Minulla ei ole kuin yksi tatuointi, tekstit tuolla kyljessä rinnan kohdalla ja voi jessus, että sen laittaminen sattui. En tiedä johtuiko siitä, että on liina lähellä rintaa ja olin tietämättäni silloin ihan raskauden alkuvaiheessa... Voisin ottaa uudenkin. Ehkä joskus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kaunis paikka tatuoinnille, mutta auts! :D Vaikka mulla onkin korkea kipukynnys niin tuon sun tatuoinnin paikan ajatteleminenkin tekee jo kipeää! Voin hyvin uskoa sen olleen kivulias tatuointisessio ilman raskauden alkuvaihettakin puhumattakaan siitä kuinka herkäksi kyseinen olotila etenkin tuon alueen tekee :)

      Poista